Elämäniloa pursuavasta temmeltävästä lapsiparvesta erottuu keskuspari Aino ja Väinö, joiden kehitys kulkee murrosiän kuohujen kautta aikuisuuden kynnykselle. Jätettyään taakseen tyttöjen pihaleikit ja kukkopoikien pörhistelyt, Ainoa ja Väinöä hämmentää varhaisnuoruuden tunteiden voima ja viiltävyys. Myllerrysten jälkeen Aino ja Väinö katsovat luottavaisina tulevaisuuteen, vaikka suuri tuntematon aikuisuus herättää myös kysymyksiä. Kahlitsematon elämännälkä tempaa kuitenkin kaikki mukaansa lopun räjähtävään ilotteluun.

* * *

Esiintyjät: Jorma Uotinen (tanssi), Pauli Hanhiniemi (laulu), Piia Kleemola (viulu),
Maria Kalaniemi (harmonikka), Olli Varis (mandoliini), Otto Tolonen (kitara), Antti Seppänen (tanssi), Katriina Kantola (tanssi), Tampereen konservatorion tanssioppilaat ja "100 kitaran orkesteri".

Vastaava tuottaja: Tomi Tolvanen
Ohjaus: Sina Kujansuu
Orkesterin johto: Kimmo Kiviniemi
Dramaturgia: Maikki Mykkänen, Katriina Kantola, Liina Siimes
Koreografia: Jorma Uotinen, Katriina Kantola, Liina Siimes
Puvustus: Sanna Kontio
Valo- ja projisointisuunnittelu: Joonas Tikkanen
Näyttämömestari: Olli Kanerva
Musiikki: sovituksia suomalaisista kansansävelmistä ja tilaussävellyksiä (Sovitukset: Kari Jämbäck, Antero Laurila, Ilkka Hammo, Veli Salonen. Sävellykset: Paavo Korpijaakko, Roope Mäenpää, Eelis Hyvärinen)

Jorma Uotinen on luonut upean kansainvälisen uran tanssijana ja koreografina. Porissa syntynyt Uotinen aloitti uransa jo hyvin nuorena toimimalla avustajana paikallisessa kaupunginteatterissa. Hänen tanssijanuransa alkoi Suomen Kansallisbaletissa vuonna 1970 ja jatkui vuonna 1976 Pariisissa Groupe de reserche Theatrales de l'Opera de Paris -tanssiryhmässä.

Uotinen on toiminut taiteellisena johtajana Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä (1982–1991), Suomen Kansallisbaletissa (1992–2001) ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla (2002–). Hän on työskennellyt koreografina useissa Euroopan maissa ja vastaanottanut monia palkintoja ja kunnianosoituksia ansioistaan taiteen ja kulttuurin parissa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Uotinen on laajentanut taiteellista repertuaariaan myös laulamisen saralle. Suuri yleisö on alkanut rakastaa Uotista entistäkin enemmän Tanssii tähtien kanssa -ohjelman myötä, jossa hän on toiminut tuomarina.

Alavudella syntynyt Pauli Hanhiniemi tuli tunnetuksi Kolmas Nainen -yhtyeen laulusolistina ja lauluntekijänä 1980-luvulla. Kolmas Nainen hajosi vuonna 1994, mutta palasi viime vuonna Sydänääniä-levyn myötä estradeille, ja kyseinen levy oli myös Emma-ehdokkaana vuoden rock-albumi -kategoriassa.

Hanhiniemi on esiintynyt ja tehnyt musiikkia myös Pauli Hanhiniemen Perunateatteri -kokoonpanossa sekä nykyaikaistettua perinnemusiikkia soittavassa Hehkumo-yhtyeessä. Hehkumo on julkaissut kaksi albumia: Muistoja tulevaisuudesta (2006) sekä Aukkoja tarinassa (2008).

Hanhiniemi on erittäin monipuolinen muusikko ja lauluntekijä. Vuonna 2007 hänelle myönnettiin Juha Vainio -palkinto ansioistaan laulunkirjoittajana ja sanoittajana. Hanhiniemi on laatinut laulutekstejä muillekin artisteille ja yhtyeille, esimerkiksi Yölle ja Popedalle, ja hän on toiminut myös laululyriikan opettajana. Hanhiniemi on kunnostautunut myös näyttelijänä muun muassa Musiikkiteatteri Palatsin The Beatles Story -musikaalissa.

Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi on kansainvälisen huipputason muusikko ja lisäksi lahjakas, omaleimainen säveltäjä. Hän nousi kansallisen tason huomioon vuonna 1983 voitettuaan ensimmäisen Kultainen Harmonikka -kilpailun. Samana vuonna hän aloitti ensimmäisen vuosikurssin jäsenenä opiskelun Sibelius-Akatemian vastaperustetulla kansanmusiikkiosastolla.

Kalaniemi kuuluu Suomen työllistetyimpiin muusikoihin, ja hän on vuosien varrella toiminut eri yhteyksissä niin muusikkona, säveltäjänä, sovittajana kuin tuottajanakin. Solistiset esiintymiset ja yhtyekiertueet ovat vieneet Maria Kalaniemen uraa koti- ja ulkomaisten projektien myötä ympäri maailman: helsinkiläisestä lounasravintolasta Wienin konserttisaliin ja Tokion festivaalihallista espoolaiseen kartanosaliin.

Kalaniemi on esiintynyt ja levyttänyt yhdessä muun muassa Jorma Hynnisen, Vesa-Matti Loirin, Iiro Rantalan, Toni Edelmannin, Helsingin Kaksrivisnaisten, Tango-orkesteri UNTO:n ja Niekku-yhtyeen kanssa. Hän on myös mukana monissa kansainvälisissä projekteissa ja yhtyeissä; eräs näistä on Accordion Tribe, jonka muodostavat viisi harmonikansoittajaa eri puolilta maailmaa.

Taiteen keskustoimikunta nimesi Maria Kalaniemen taiteilijaprofessoriksi heinäkuussa 2005. Maria Kalaniemen taiteellinen tohtorintyö "Runonsoittoa ja paljelaulua" tarkastettiin vuonna 2009 Sibelius-Akatemiassa.

Piia Kleemola valmistui Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta musiikin maisteriksi vuonna 2003 ja sai kansanmusiikin jatkotutkinto-oikeuden vuonna 2005. Suomalaisten kansanmusiikkiviulistien kärkikaartiin kuuluva Kleemola on kokenut muusikko ja pedagogi, ja hän on toiminut johtavassa roolissa monissa produktiossa muun muassa tanssin ja teatterin parissa. Viulun lisäksi hänen instrumenttejaan ovat barokkiviulu, alttoviulu, pienkanteleet, jouhikko ja laulu.

Opetustyötä Piia Kleemola on tehnyt muun muassa Sibelius-Akatemiassa, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa, Tampereen konservatoriossa, Etelä-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa sekä lukuisilla lyhytkursseilla ympäri Suomea. Jatko-opintojen ja sooloesiintymisten ohella Piia Kleemola toimii muusikkona muun muassa seuraavissa kokoonpanoissa: Pauli Hanhiniemi & Hehkumo, Henriksson-Kleemola-Prauda sekä Hyperborea.

Päivitetään...

"100 kitaran orkesteri" koostuu akustisen kitaransoiton harrastajista ja ammattilaisista. Orkesteri esiintyy joka vuosi kitarafestivaalien yhteydessä ja se yhdistää ennakkoluulottomasti kaikenikäisiä soittajia ja tuottaa yleisölle ainutlaatuisia musiikkielämyksiä.